Kerroin ja todennäköisyys

Kerroin on todennäköisyyden käänteisluku, joka voidaan laskea 1/todennäköisyys. Vastaavasti kertoimesta voidaan laskea todennäköisyys käänteisellä kaavalla. Vedonlyöntitoimistojen kertoimia tarkasteltaessa on otettava huomioon myös heidän voittomarginaalinsa.

Esimerkki: Veikkaus antaa  Blues–Jokerit peliin kertoimet 2,20–3,85–2,35, josta voidaan laskea Veikkauksen tekemät todennäköisyysarviot. Kotivoiton todennäköisyys on siis 1/2,2 = 0,4545. Sitten huomioidaan Veikkauksen voittomarginaali (Pitkävedossa palautusprosentti on 88 %) eli 0,4545 · 0,88 = 0,4 = 40 %. Tasapelin todennäköisyys on täten 23 % ja vierasvoiton 37 %. Reaalikertoimet (palautusprosentti 100 %) näille todennäköisyyksille olisivat 2,50–4,35–2,75.

align="center">  Kertoimet ja odotusarvo

Kohteen pelattavuus voidaan tarkistaa myös laskemalla kohteen odotusarvo, joka lasketaan kaavalla todennäköisyys x kerroin. Jos tulos on yli 1, kyseessä on ylikerroin.

Esimerkki: Jos yllä mainitussa Blues–Jokerit pelissä pelaajan laskema todennäköisyys kotivoitolle olisi 50 %, olisi Veikkauksen antama kerroin 2,20 pelattava kerroin sillä 1/2,2 = 0,46 = 46 % (olettaen tietenkin, että pelaaja on tehnyt tarkemman todennäköisyyslaskelman kohteesta kuin vedonvälittäjä).

Lisää odotusarvon laskennasta: Pelaajan laskema todennäköisyys on siis 50 % ja tarjottu kerroin on 2,20. Odotusarvo lasketaan kaavalla 0,5 · 2,20 = 1,10.

Ajan mittaan voittava pelaaminen edellyttää sitä, että pelaaja sijoittaa rahansa ylikertoimisiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vedonvälittäjä on tehnyt virhearvion. Kun pelaaja on itse määrittänyt kohteen todennäköisyydet kullekin merkille ja vedonvälittäjä tarjoaa jollekin kohteelle suurempaa kerrointa kuin todennäköisyys edellyttää, pelataan tätä merkkiä.

Miten pelaaja laskee todennäköisyyden?

Tapoja on varmasti yhtä monta kuin pelaajia, mutta yleensä käytetään joukkueiden voimalukuja. Näistä on tulossa lisää erikseen. Esimerkiksi Sm-Liiga. Voit jaotella sarjataulukon ja ennakoiden perusteella joukkueet neljään ryhmään, A, B, C, D. Eli A luokan joukkueiden perusvoimaluku olisi jo 1500, B luokan 1300, C luokan 1200 ja D luokan 1000. Sitten voit alkaa tutkia edellisiä otteluita ja kumman kotiottelu kyseessä, joka lisää joukkueen voimalukuun noin 10% ja vastaavasti vähentää vierailta 10%. Lisäksi ottelun tärkeys, loukkaantumiset ja onko joukkue pelannut juuri rankan vierasottelun tms. Myös maaliodotusarvo tärkeä Eli muuttujia on paljon. Mutta asiaan. Vastakkain ovat esim. Jyp vs. Tps. Voimaluvuksi olet siis arvioinut 1400 Jypille ja 1000 Tps:lle.

Vaikein on tasapeliprosentti. Helpoiten sen saa selville vertaamalla vanhoja otteluita erivahvuisten joukkueiden välillä tai sitten vain suoraan sarjataulukosta kuinka monta tasapeliä joukkueet ovat pelanneet verrattuna otteluiden  päättymisen joko voittoon tai tappioon. Tietenkin tasapeliprosentti myös suurempi mitä tasaisemmat joukkueet kohtaavat. Otteluiden tärkeys voi myös muuttaa tasapeliprosenttia. Jos molemmat joukkueet tarvitsevat ehdottomasti voittoa, voittoa myös haetaan pelaamalla, jolloin tasapelin todennäköisyys laskee. Joidenkin joukkueiden välillä tasapelin mahdollisuus voi olla myös normaalia suurempi ( Esim. kummatkin samasta kaupungista). Oletetaan tässä tapauksessa tasapeliprosentiksi 20%. Jäljelle jää 100%-20%= 80% jaettavaksi joukkueiden kesken. Jyp on 75% (1500 vs. 1000)  kovempi joukkue voimalukujen mukaan tässä tapauksessa.

Eli 0,75 * 0,80= 60% Prosentit otteluun olisivat  60%-20% -20%. Tämä on nyt siis aika summittainen tapa laskea ja otan mielelläni vastaan parannusehdotuksia/ korjauksia.

  Mitä etuja pelaajalla on vedonlyöntiyhtiötä vastaan?

Pelaajalla on vedonvälittäjään nähden muutamia etuja puolellaan. Kun vedonvälittäjä joutuu asettamaan kertoimet aikaisessa vaiheessa, mahdollisesti päiviä ennen tapahtumaa, voi pelaaja tarkkailla tilannetta aivan tapahtuman alkuhetkille saakka saaden siten tietoonsa kaikki mahdolliset lisätiedot, kuten viime hetken loukkaantumiset, pelaavan kokoonpanon jne.  Tähän pyrkii myös tämä vihjefoorumi.

Samoin pelaaja voi keskittyä vain joihinkin sarjoihin hankkien siten ylivertaisen tietomäärän vedonvälittäjään nähden, jolloin hän voi tehdä tarkempia analyysejä peleistä. Edelleen vedonvälittäjä ottaa kertoimissaan aina huomioon suuren yleisön käyttäytymisen, jolloin varsinkin suurien ennakkosuosikkien kohdalla heidän kertoimensa laskevat alemmaksi kuin oikea todennäköisyys olisi, ja siten altavastaajan kerroin nousee ylikertoimeksi. Kuitenkin esim. Veikkaus reagoi erittäin nopeasti mikäli kohdetta pelataan paljon, tai muiden bookereiden kertoimissa tapahtuu isoja muutoksia. Usein kannattaakin pelata kohde heti klo 7.00 aamulla, mikäli tiedossa kertoimen tiputus vaara. Veikkausforumin keskustelu osiota kannattaa myös seurata aktiivisesti.

Panostaminen

Ehkä eniten käytettyjä panostusmenetelmiä ovat tasapanostus ja Kellyn kaavalla panostuksen laskeminen.

Tasapanostus tarkoittaa sitä, että jokaiseen pelattuun kohteeseen sijoitetaan sama määrä rahaa. Harrastajapelurit saattavat käyttää aina panoksena vedonlyöntitoimiston minimipanosta.

Kellyn kaava:

,

missä p on kohteen todennäköisyysarvo, k kerroin ja A pelikassan koko .Eli 1000 € pelikassalla panostettaessa joukkueelle jonka todennäköisyys on 40% ja välittäjän tarjoama kerroin 2.7 saamme => (0.4*2.7-1) / (2.7-1) * 1000  jolloin sijoitettava % osuus 1000€ pelikassasta olisi 4.7% => 47€.
Kellyn jakaja :
Kellyn jakajaa käytetään usein yhdessä Kellyn kaavan kanssa pienentämään panostusriskiä. Kellyn kaava takaa optimaalisen panostuksen mutta se samalla vaatii todennäköisyyksien äärimmäistä tarkkuutta joka urheiluvedonlyönnissä usein on hankalaa. Näinollen viisas sijoittaja pienentää riskiään käyttämällä Kellyjakajaa. Kellyn kaavaan sijoitettuna => B = ((pk-1) / (k-1)) / 5 ollaan otettu käyttöön jakaja 5. Jokainen määrittelee oman jakajansa itse, mutta panostuksessa noudatettu varovaisuus ei ole koskaan pahitteeksi.

Palautusprosentti

Yksi olennainen osa vedonlyöntiä on palautusprosentti. Vedonvälittäjien tarjoamista kertoimista voi laskea heidän laskennallisen palautusprosenttinsa. Jos kertoimet ovat esimerkiksi 2,05 – 3,20 – 3,70, voidaan palautusprosentti laskea seuraavasti:

1/(1/2,05+1/3,20+1/3,70)=0,9341. Toisin sanoen vedonvälittäjän palautusprosentti tässä tapauksessa on 93,4%. Periaatteessa vedonvälittäjän palautusprosentilla ei ole mitään väliä, mutta mitä korkeampi palautusprosentti on, sen todennäköisemmin pelattavaa löytyy.

Oman palautusprosenttinsa pelaaja voi laskea kirjanpidostaan. Kirjanpito on välttämätöntä voitollista vedonlyöntiä ajatellen, se voi olla hieno excel taulukko, blogi täällä tai kynä ja vihko. Eli kirjanpito pelatuista panoksista ja voitot .Se tapahtuu laskutoimituksella, jossa voitettu rahamäärä jaetaan pelatulla summalla. Jos pelaaja on esimerkiksi pelannut yhteensä 350 eurolla ja saanut voittoja 379 euroa, on hänen palautusprosenttinsa silloin 379/350=1,083 eli 108,3%. Olisi hienoa jos laittaisitte esim. allekirjoitukseen vihjeiden palautusprosentit.

Tässä ensimmäinen artikkeli, By: Fizman.

Lähteinä käytetty mm. wikipediaa ym.